..vaisua matalalentoa edelleen. tosin eilen ostin kerän lankaa, että viriämistä on selvästi tapahtumassa. tuo sirdarin tufty on TodellaMielenkiintoinenTuttavuus (valitettavasti kuvaa ei ole saatavilla just tähän hätään) sellaista tavallisen ja pörrölangan sekoitusta. vyötteessä ei valitettavasti ulkopuolella lukenut mitä lanka on syönyt ja vyötteen avattuani sisällä luki 100% polyamidia...hauskan näköistä se kuitenkin on ja pääsee matkaevääksi tänään starttaavalle suomitourneellemme.

otto ei meinaa pysyä pöksyissään odottaessaan mummolaa ja väritteli joutessaan itsensä näin het aamutuimaan mustanhopeankirjavaksi...sekä koettelee muutenkin äitinsä kärsivällisyyttä. kumpa tulisi pian kello kaksitoista ja poika pääsisi purkamaan energiaansa hoitopaikkansa kaveriporukassa...

eilen käväisimme, minä ja maha tinttamarellin kanssa maastokävelyllä ja poni oli kuin ihmisen mieli. ottaen huomioon sen, että hän on viimeaikoina tullut metsästä kotiin ilman ratsastajaa, viipynyt siellä odotettua kaummin ratsastajan kanssa puskassa seisten tai edennyt suurimman osan matkasta väärään suuntaan ja perse edellä tai kahdella jalalla kulkien, alkanen epäillä hevollani lievää jakomielitautisuutta...mamman kanssa se kun on itse kiltteys ja kulkee sädekehä kallellaan sinne minne kuski haluaa ja tämän tahtomaa vauhtia. edes metsätraktori ei aiheuttanut kun pari pientä puhahdusta. samoin karvaooppelini on suunnattoman kiinnostunut mahastani...tai luultavammin sen asukkaasta. neiti saattaa seistä minuutti tolkulla pitäen turpaansa massuni päällä ja haistellen rauhallisesti kumpuani silmät puoliummessa. perin outo eläin.

nyt lienee aika mennä laittamaan tuo mustankirjava lapsi likoamaan ja pakkaamaan viimeisimmät vaatteet ym. tuiki tarpeellinen sälä (=pari neulelehteä, lankoja, puikkoja ja koukkuja...) ja sitten siirtyä haaveilemaan laivan seisovasta pöydästä...nam...

viikonloppuja!