...kuppa eli pöhö selätti mut tänään puolenpäivän tienoilla. särkeekolottaapaleleeoksettaa. tilannettanihan ei sitten helpota sankarit tihu ja tuho, mutta onneksi se mies joka asuu meillä palaa kohta työreissultaan ja pelastaa mut. sanoin hälle lähteissä, et vaikken noita-akka ookkaan niin nyt tuntuu siltä että kaik ei mee reissullas ihan putkeen, enkä tajunnut että aavistukseni kohdistuukin kotioloihin. enstees tuli lunta useempi kymmenen senttiä (onneks on koulutus myös lapiohommiin). sitten duranduranimme (=auto) sanoi yhteistyösopimuksen irti ja hyytyi talliin, eikä elpynyt edes oltuaan vuorokauden latuussa (just sillo tuntu siltä että myös meikäläinen tarttis pikkasen latuuta paikassa jossa ei oo nurkkia) ja nyt tää.

suurkiitos naapurille muonituksesta (meinas jäädä lasten lauantainamit saamatta ja sit ois viimestään alkanu helvetin esikarsinnat..) ja rakkaille neulontasisarille tiinav:lle ja tiinak:lle, eli jos en olisi tiinak:lta saanut make-my-day-tunnustusta, lähtisi se nyt siihen suuntaan. niin ja kiitos myös hekla :O).

mitähän tässä ois saanu aikaseks muuta kun hirveen siivon. sillon kun viel oli pakkasia, askarreltiin ottiksen kanssa puolukkakoriste leikkimökin kulmalle

mahdoinkos muuten esitellä tämän söpöstelykirjan, jonka tilasin peikonpojasta?

on tässä tullut muutama muukin kirjanen investoitua, mutta niistä myöhemmin.

vuodenvaihteen taitteessa kävimme stadis ja matkalla poikeksimme tapaamaan sitä toista miestäni, joka on vaivihkaa hujahtanut pituutta...vai pitäskö sanoo korkeutta. kuka on kingi? 

rane <3 on kingi!

neulottukin on joo. ja syöty. pääs meinaa käymään niin, että ennen joulua aloitettu sopivankokoinenneulepaita on liian pieni eikä langanpäitten päättely innosta...neuletakki on taasen kertaalleen tehty ja kertaalleen purettu ja vaiheesta kolme on menossa toinen etukappale (siis se ensimmäinen...)....

ja sitten viimeisenä vaan ei vähäisimpänä tiinav ja rakas salainen ystäväni strickmuhle(maoonniisaamatonnahjus...kirjotan kyllä vielä jonain päivänä...). make my day.