krooninen aikapula vaivaa

ja blogini, kuin myös kotini on vallan heitteillä.

joten mistähän aloittaisi. ehkä on syytä ensiksi esitellä ikuisuusprojekti. tässä tapauksessa ikuisuus on noin puolitoista vuotta...sivuverhojen osalta...

makuuhuoneemme ikkunat saivat siis yhteensä 7 sivuverhoa, jotka nyt roikuskelevat valmiina verhotangossa. viidestä kapasta taasen vain kaksi on valmiina...mutta eipä sitä ole vielä pitkälle seinälle hankittu tarratankoakaan.... ;O).

sitten askartelin vähän kaulakoruja. tästä talosta kun löytyi sekä siimaa että helmiä.

kuin myös nahkaremmiä (tai jäljitelmää) ja johonkin tuntemattomaan tarkoitukseen hankittu "ympyrä"

nukkekotiin huusin saksan ebaystä huonekaluja pilkkahintaan

näistä etualalla oleva lintuallas meni sitten jo rikkikin, mutta onneksi on hyviä liimoja ja huono näkö. ne ovat hyvät taustajoukot pilkunviilaaja-luonteelleni.

sitten teimme oton kanssa lisää kasveja (kuvassa mukana myös aikaisemmin askartelemamme)

ja vielä evästä talon väelle (mattopiiskaa ei kyllä ole tarkoitettu syötäväksi ;O) ).

otto vähän jurnuttaa äitin yliaktiivisuudesta nukkekotiaskartelujen suhteen, mutta muuten on sopu säilynyt melko mukavasti. juu ja ei me mitään alatoobeja ja lihapullia väännetty vaan ehdat salamipizzat (nam).

ruotsissakin käytiin. göteborg horse showssa, siis minä ja ystävättäreni anna. isäntä ja lapset jätettiin mummolaan keski-suomeen hoitoon ja menoks. ensin halpismatkalainen eli allekirjoittanut lensi köpikseen jossa koneen vaihto. koneesta sitten oli pyörä rikki jotta vähän mäni ootteluks. annan treffasin göteborgin lentokentällä, josta suuntasimme lentobussilla heppahäppeninkiin. ensin piti etsiä hotelli, jonka ihan omatoimisesti olin varannut....juu. hotellin logo kun oli samanlaisilla pukstaaveilla rustattu kun lisebergin huvipuistonkin ja vielä liseberg oli nimessä oletin siis sen automaattisesti olevan huvipuiston kupeessa. vaan ei ollut. oletus on erehdyksen ensiaskel ja me jouduimme ottamaan askeleen jos toisenkin etsiessämme majapaikkaamme. eivät tienneet edes alkuasukkaat missä hotelli sijaitsi. yksi neuvoi yhtä katua oikeaan...ja me menimme. toinen toista vasempaan ja taas menimme. kolmas kertoi sen sijaitsevan kirkon luona ja taas tossua toisen eteen. no löytyi se liseberg heden lopulta ja sitten tapahtumapaikalle lippujen hakuun.

piletit olivat meitä odottamassa lipputoimistossa. ainakin luulimme niin, mutta saavuttuamme luukulle meille kerrottiin, että ei meille mitään lippuja ole kun ei niitä oltu maksettu. ja että loppuun myyty päivä on ollut jo helmikuusta. mitvit. liput oli kyllä maksettu, selvitti anna ja minä selvittämään että "ettekaiteluuleettämetullaansuomestaastitänneyrittäänpummillasisään". no onneksi eräs nimeltä mainitsematon herrahenkilö oli avittanut meitä loppuunmyytyjen lippujen saannissa ja taikasanalla meille järjestettiin uudet liput, jotka siis maksoimme toiseen kertaan.

minulla on ikävä tapa, kun tilanne muuttuu hankalaksi rupeaa mua naurattamaan vallan kauheesti. siinä meni sitten se aamupäivä hihitellessä.

illalla kun yhdentoista kantimissa raahauduimme rakot jaloissa hotellille olimme niin voipuneita, että valitsimme ruoan ja siiderin sijasta suihkun ja lakanat.

sunnuntaina satoi, joten jätimme huvipuiston välistä ja päätimme mennä lentokentälle ostoksille. anna jäi bling-bling-aineensa (glitteriä hevosenhoitajalle tuliaisiks siis) kanssa tulliin ja palasi laittamaan laukkuaan hihnalle ja meidän piti treffata taxfreessä, mutta jona aikana alematkustaja harhautui ruotsin sisäisten lentojen terminaaliin (oikea terminaali kyllä. tässä suunnassa välilasku oli tukholmassa) josta ei päässyt kauppapuolelle ja tiemme erosivat hieman liian aikaisin, mutta mukavaa oli kaikesta huolimatta ja ehkä myös kaikesta johtuen.

neulottukin on. yks pipanen.