potrat itärajalla

Meillä on neljän hevosenomistajan poppoo, potrat (=positiiviset tätiratsastajat ;O) ), jotka noin nelisen kertaa vuodessa tekee jotain epäämääräistä yhdessätuumin. Tällä kertaa Tuija halusi järjestää eräviikonlopun itärajan tuntumassa, joten eipä muuta kun keula kohti Ilomantsia. Kevyen tihkusateen saattelemana saavuimme Koitajoelle, jonne oli suunnitteilla leiriytyä. Alueella on muutamia eräkämppiä ja laavuja ja auton perään olimme varanneet vielä teltankin, mikäli mökeissä tai laavuissa ei olisi tilaa näin metsästysaikana. Vaan meillä kävi tuuri. Pari ensimmäistä mökkiä olivat asutetut, mutta Verkkopudaksen mökkin edelliset yöpyjät lähtivät juuri jatkamaan matkaa kun saavuimme sinne.

Kannoimme tavarat mökkiin ja lauantai-illan ohjelmaan kuului, yllätys yllätys, ruoanlaitto. Kylmälaukuista kuoriutui ihanaista lohta loimutettavaksi, kasviksia nyytteihin, salaattia ja pari pulloa valkoviiniä...ei pöllömpää...

jälkiruuaksi oli nokipannukahvia ja teetä ja suklaata, jota söimme posket pullollaan.

Illan hämärtyessä tai loppujen lopuksi pimetessä siirryimme mökkiin ja möngimme makuupusseihimme odottamaan sunnuntaita.

Aamulla siivosimme, kannoimme tavarat autoihin ja huruutimme kohti itäpistettä.

parkkipaikalta itse paikan päälle kuljimme idyllistä polkua pitkin.

ja tässä se nyt on. "se piste"...ja allekirjoittanut "siinä pisteessä"

huomatkaa lapsilta lainaamani (=ryöstämäni) nallepuhbuff, jonka kieputin päähäni niin tiiviisti että hirvikärpästen oli turha pyrkiä kutreihini. Eipä sillä, niitä ei kyllä reissulla edes näkynyt. järven toisella puolella oleva maa on sitten venäjä. ja tässä vielä pikku saaressa olleet viralliset rajapyykit.

isoveli valvoi meitä tarkasti koko ajan, eli näppäräsilmäisimmät löytävät kuvasta rajavartioiden kameran...näitä oli kyllä kiitettävästi joka puolella.

Itäpisteeltä suuntasimme nokat kohti Pirhun kierroksen alkua. Reitti oli hieno, se kulki upeata suota pitkin, jossa pitkospuilla kävellessä aika tuntui pysähtyvän...