tai ainakin suurimman osan ajasta tuntuu siltä...suunta on selvä mutta vauhti ei riitä sen paremmin kuin vuorokauden tunnitkaan.

tuulia kävi täällä karjalan kunnailla pitämässä loistavan tailored sweater-kurssin ja yöpyi meillä. illan aikana hän esitti uskaliaan kysymyksen siitä, josko minulla olisi ongelmia töitten viimeistelyn suhteen...ehei...minullako...ei todellakaan pidä paikkaansa. moisesta epäilystä sisuuntuneena parsin ja kursin eilen illalla muutaman (okei okei, jäihän niitä vielä...muutama...kymmentä...) tekeleen valmiiksi asti.

miinan big softie-myssy. työ nieli lankaa yhteensä 51g edestä. jostain syystä jälkikasvuni ei ole ihastunut tähän päähineeseen vaikka äitinsä mielestä näyttää ah niin somalta tuo pipanen kutreillaan.

seuraava selätetty neulomus oli norokauluri.

lankana kureyon ja nappeina dropsin puunapit. kulutus 56g. tämä on niinikään pikkumakkaralle ja mitä ilmeisimmin kelpasi neidille, sillä istui soffalla pikkukakkosen ajan kauluri kaulassa. ihme, sillä minusta tämä tuntui hieman karhealta ja ajattelin käyttää sitä kypärämyssyn päällä, ettei lanka tulisi ihoa vasten. jostain ravelryn syövereistä löysin kaulurin ohjeen ja vallan innostuin tilaamaankin sen. tosin tehdessä kävi vanhanaikaisesti, eli malli on kuvasta mutta muu sitten omasta päästä...mäoonniiinhuoanoseuraanmitäänohjeistusta...täähän huomattiin jo kouluaikoina...

suuren kohun saavuttanut ja tässäkin blogissa jo aikaisemmin esitelty baktus sai seuraajan. tämä tuli sitten itselle kun omasta mielestäni tarvitsin väritykseltään hieman konservatiivisemman kaulahuivin.

sen verran piti taas ohjetta muunnella, että virkkasin huiviin ketjusilmukkaröyhelötä. lankana rowanin silke tweed ja kulutus 124g.

tästä huivista ei ollut pääteltävänä kuin kaksi onnetonta langanpätkää, vaan minultapa niidenkin pujotteleminen on jäänyt tekemättä....jep.

malli on angels lace shawl, jonka taasen bongasin ravelrystä ja yhdessä parkuvan visakorttini kanssa investoin ohjeeseen. lankana evillan petroolinsävyinen villalanka. minä tykkään.

esittelemättä on vielä rakkaalta ystävättäreltäni saamani synttärilahja...tai osa siitä..

mielestäni todella onnistunut lehti. ellei jopa mainio. tästä tulen taatusti tekemään muutamat sukkaset nyt kun pahin sukantekokammo on selätetty. kiitos vielä kerran riikka!

kuvitellun viimeistelyongelman lisäksi minulla on todellinenkin ongelma, nimittäin valokuvaongelma. jo työn puolesta tarvitsisin kunnon kuvia ottavan kameran, sillä pelkkä pokkari ei riitä varsinkaan näin talvisaikaan ja photo shopilla tekee kyllä ihmeitä, muttei mahdottomia...eli tarvitsisi hankkia toimiva ja suht laadukas järkkäri, jota vielä osaisi käyttää...on siis vissiin pistäydyttävä kamerakaupassa tässä päivänä muutamana selvittämässä tarjontaa...vinkkejä otetaan ilolla vastaan...

vaikka tv:stä ei näin maanantaisin tulekkaan mitään katsomisen arvoista (lue jenkkipollusarjaa), siirryn tästä soffalle paukuttamaan sitä tailored sweateria...jos vaikka saisi sen pian valmiiksi ja pääsisi aloittamaan ko. tekniikalla seuraavaa neulomusta-

neulottu on, alpakkapipot mulle ja makkaralle. lankana dropsin silke alpaca ja kulutus, taas kerran...myöhemmin... edit: pinkki 66g, petrooli 77g.

tää raita on nii monessa nähty ja nyt sit mullakin. norohuivi. jämistä. itselle.

nukkekotiin tehtiin miinan kanssa tuolit. kankaana yks synttärilahjuskangas. sitä jäi vielä niin, että ajattelin ommella pikkuiset tyynytkin. nää on kivat.

ja mamman pikku raunolle brodeerattu pyhäkolttu (=loimi). poika lähtee huomenna maailmalle...surku ja parku, mutta jospa hänestä tällä retkellä kehkeytyy OikeaRatsu ;O)

adjö!

tänään oli hammaslääkäri, jota odotin jo pari päivää pelonsekaisin tuntein. minä kun pelkään hämähäkkien lisäksi suunnattomasti myös hammaslääkärin poraa tai edes ajatusta joutumisesta sen lähettyville. tönkkönä tuolilla maatessani sain kuulla ilouutisen siitä, että selviän pelkällä hammaskiven poistolla. edes röntgenissä ei näkynyt alkuja. kerrassaan huojentava uutinen ja painuin palkitsemaan itseni uusilla ja tarpeeseen tulevilla silmälaseilla. viidenkympin hyllystä löytyi oikein mallikkaat yksilöt, joten päätin sijoittaa vielä hemtexistä uuteen vessan mattoon. edellinen elloksen viiden euron matto kun alkaa vedellä viimeisiään. alepöydältä löysin pampulaisen turkoosin maton ja intaannuimpa vielä investoimaan samalta pöydältä turkoosit käsipyyhkeetkin. kyllä nyt on shopattu.

mjaa, mistäs aloittaisin. jospa siirtyisimme aikaan ennen jouluaattoa. mehän siis leivoimme pipareita. tänä vuonna suosikkikuviot olivat haisulit ja nuo kummitukset, joihin ostin muotin käsityömessuilta tampereelta. pyytäessäni kummitusmuottia, mies myyntitiskin toisellapuolen väitti muottia akaksi, mutta minusta se on kyllä ihan selvä kummitus....olkoon sitten naispuoleinen myyjän mieliksi.

oppilaani palkitsivat minut ruhtinaallisesti kuluneesta vuodesta tällä lauran leipomalla ErittäinHerkullisella suklaakakulla kinuskikuoruttein ja marsipaanitontuin. taitava tuo laura . ja kiitos, olin otettu.

lahjaksi sisarelleni tein paljon keskustelua herättäneen baktuksen swtc:n pure-langasta (menekki tasan kaksi kerää eli 100g)

oikein mukava malli tuo baktus ja mukavaa neulottavaa pure, vaikka henkilökohtaisesti pidänkin hieman tiukkakierteisemmästä langasta. sisarelleni kelpasi kaulahuivi hyvin ja tilasipa hän jopa baskerinkin tuosta langasta. tämä on ErittäinEpätavallista, sillä aikaisempina jouluina hän on esittänyt joululahjatoiveeksi ainoastaan sen ettei saisi mitään neulottua.... ai juu, sovelsin ohjetta niin että tein lisäykset toisessa reunassa joka toisella kerroksella jotta sain huivista haluamani eli hieman enemmän kolmion muotoisen.

tovin mietin kuinka pitkä on pitkä kun aloin tekemään saapassukkia hyvin pitkäkinttuiselle ystävälleni. ajattelin että koska minun kinttuni ovat pitkät ovat hyvin pitkät noin kolme senttiä pitemmät ja oikeaan osui. esittelykuvassa nuo sukat ovat tosin minun koivissani. lankana seiskaveikka ja kulutus 160g.

oton opelle hurautin fleecetumput muokatuilla tilda-kaavoilla

ja samanlaisia urakoimme naapurin rouvan kanssa myös päikkärin täteille. tässä yhdet paketointivaiheessa...huomaa erittäin järjestyksessä oleva olohuoneen pöytä...

 tämä tällä erää viime vuodesta. ja OIKEINOIKEINOIKEIN HAUSKAA UUTTA VUOTTA KAIKILLE!

eli yritän uudelleen...

tämä syksy on ollut perheellämme yhtä pyöritystä. mieheni työkuviot muuttuivat ja ratkesivat, kun kuopio voitti ruotsin puolellatoista tunnilla. tämä tarkoittanee sitä, että perheemme sunnuntaiaamupalan karjalanpiirakat korvataan ennemmin tai myöhemmin kalakukolla? ja että minä, hitaitten hämäläisten ja kierojen savolaisten risteytys, rupean vahvistamaan persoonallisuuteni jälkimmäistä puoliskoa. perheemme arki muuttui siis kerta rytinällä ja nykyään olen viikonalkuäiti, eli ukkokulta viettää viikot kuopion yksiössään ja palaa levänneenä aina viikonloppuisin. sitten menin etuovesta ja löysin jo unelmieni talonkin kuopijosta, mutta koska vielä on olemassa tämä nykyinen koti ja muutto ajoittuu toivonmukaan jonnekin kevään ja kesän välimaastoon, olen varma että tuo unelma on silloin jonkun toisen ja minun on rakastuttava johonkin toiseen rintamamiestaloon.

tampereella kävimme myös messuamassa ja oli ihana tavata uusia ja vanhoja tuttuja ja hetken tuntui haikealta kun messut loppuivat ja arki alkoi. oman värinsä elämään on lasteni tihun ja tuhon lisäksi tuonut myös perheemme nelijalkainen vahvistus rauno, joka tajusi olevansa ori ja maitokärryjen lisäksi rupesi juttelemaan myös tytöille. murrosikäinen hevonen on ehkä vielä haastavampi kuin murrosikäinen lapsi, sillä ihmisteinin alkaessa uhoamaan sinulla on vielä todennäköiset mahdollisuudet voittaa painimatsi, mutta viisisataakiloisen lihaklöntin haistatellessa on vaarana, että jollet käytä sekä aivojasi että refleksejäsi kohtuu nopeasti saattaa omaa nahkaa hieman kirpaista.

neulottu on juu..joulupukin konttiin on tullut kerrankin reilusti "asioita". ainut tällä hetkellä kuvattu neule taitaa olla tuo ihanainen pinaatti (kirsi pussinen, ohje suuressa käsityölehden nrossa 3/2009...siinä nimellä raglanmekko), jonka tein messuapurilleni terjalle. kiitos avusta vielä kerran! niin ja kiitos reetta ohjeistuksesta kuvien siirtoon...ny onnaa ;O)

lankana noro kureyon sock yarn ja kulutus lisätään myöhemmin...taas kerran...edit: 231g

nukkekoteilussa on näin joulukuussa herkulliset hetket. ensin oli omat syntymäjuhlani ja sain nuket-listalaisilta toinen toistaan upeampia lahjuksia. KIITOS KIITOS KIITOS! ja sitten on vielä joulukalenteri/kalenterit....voi juukeli kuinka upeita tekeleitä ja inspiroivia materiaaleja olenkin saanut..nam.. no nämähän on siis...khöm..kuvaamatta, mutta laitan nyt kuitenkin muutaman kuvan villa villekullasta. peppi, tommi ja annika on tosin lähteneet evakkoon, mutta nykyinen talonväki on oikein tyytyväinen asumukseensa. siis tässä:

talossa on kolme kerrosta, tai oikeammin kaksi ja ullakko. joka kerroksessa on kolme huonetta ja tässä alimman kerroksen oikeanpuoleisin huone, eli keittiö kuten kuvasta näkyy.

sitten keskikerroksen vasemmanpuoleisin huone, eli yhden naispuoleisen asukkaan makuuhuone...pitäis saada verhotangot ja verhot aikaiseksi....

alakerran vasemmanreunimmaisin huone on wc/kylpyhuone, jossa säilytetään myös siivousvälineitä.

yläkerran vasemmanreunimmaisin huone on talon toisen naiseläjän huone..tai voihan näissä asua pariskunnatkin. kyllä tuonne petille mahtuu kaksikin nukkumaan. kuvassa on synttärilahjaksi saatu taidokas salomoninsolmuhuivi.

sitten yläkerran keskimmäinen huone, joka toimii myös herrojen tupakkahuoneena.

eli tässä nämä tällä erää. koetan ottaa kameran käyttöön ja ikuistaa neulomukset ja nukkekotia hieman lisää ennen joulua...jonain yön pimeänä tuntina ehkä...? nyt taidan siirtyä vaaka-asentoon ja latautua huomiseen työrupeamaan. kasa pyyhkeitä odottaa brodeerausta, useampi pari fleecerukkasia ompelua ja koristelua, kaupan postit olisi hoidettava ja parilta tavarantoimittajalta tilattava lisää tavaraa, siivotakin pitäs ja kaupassa käydä, ruokaa laittaa ja lisäksi olisi joulunäytelmän kenraalinharjoitukset, joten siinähän se päivä rattoisasti meneekin...lauantaina onkin tiedossa pikkujoulut. hyvää ruokaa, hevosia, koiria, kissoja, lapsia, teinejä ja aikuisia...sulassa sovussa, joululauluja laulamassa :O).

jukopliut. mä kirjotin liki romaanin ja sit kun menin lisään siihen kuvia tää saakelin vuodatus tilttas ja ja ja..ärrinmurrin.

mä meen petille pureen hammasta ja palaan asiaan nukuttuani yhden yön...kai...

ja jos joku vois vinkata miten tähän sit oikeen se kuva nykyään lisätään ku aina se vaan kelaa ja jumittaa.