on tullut enemmän tai vähemmän. eilen ja tänään laudoitin eteisen/ruokasalin lattian oton ja miinan suosiollisella (?) avustuksella.

tämä viikko on ollut kerrassaan kamala. isäntä on reissussa (tulee sunnuntaina kääntymään kotona ja lähtee taas maanantaiaamuna palatakseen taas keskiviikkona) ja vanhaan tapaan povasin a)lumipyryä, b)tulipalopakkasia ja/tai c)lapsien sairastumista. pakkasia ei ole ollut, ainakaan niin, että auto olisi taas jäätynyt pihaan niin kuin ekana pohjois-karjalavuotena kun lämpömittari ja minun kylmänsietokykyni joutuivat koetukselle -39,5 raadin lämpötilassa. luntakaan ei ole tullut kuin kerran ja se oli enemmänkin alijäähtynyttä vettä joka sai aikaan sen, että kolatessa tunsi työntelevänsä ahtojäälohkareita. vaihtoehto-c onkin sitten toteutunut ja kahteen kertaan. otto sai ensin jonkun kuumekupan ja kun toipui siitä saapui kylään ystävämme silmätulehdus. toivon hartaasti että saan pojan aamulla eskariin sillä työt alkavat kasautua ja totta puhuen hermoistani on jäljellä vain murto-osa veijarin vinguttaessa pikkusiskoaan....ja miinahan on hyvä vinkulelu. kerrassaan erinomainen. eilen tosin olisi kyllä saanut vähän vinkuakkin kun veljensä kaivoi esiin äiteen fiskarsit ja lyhensi tytön takatukkaa, vaan ei. hiljaa oli.

ja sitten takaisin aiheeseen. postiluukusta putkahti eilen blogiarpajaisvoitto tippaliisan blogista

ihania. toi tulitikkuaski on mittatikkuna. mä olen tässä äimistellyt miten ihmeessä joku osaa ja pystyy tekemään jotain noin hienoa. upeat ovat toki ristipistotyöt kuin liinakin, mutta villatakki se on aivan omaa luokkaansa. kattokaa nyt itte

mä olen sanaton. KIITOS KIITOS KIITOS!

sitten tänään tuli tiinalta ystävänpäiväswapin paketti

ja taas aivan järjettömän hienoja virkkauksia. myös muut paketin tavarat pääsivät ensin asiaan kuuluvan ihailun jälkeen joko nukkekotiin tai hivenen tuunattaviksi. otto (epäilen olleen edellisessä elämässään harakka, sen verta on poika kaiken kiiluvan perään) vinkui ja marisi timangi-syräntä, mutta äitee pysyi tiukkana. se on mun lelu. KIITOS! ja sorppa, etten malttanut olla avaamatta pakettia Tukittu

itse olen tai me olemme tiimityönä duunailleet villekullaan kaikenmoista

kirjoja, joiden reunat on kuvassa vielä "hiomatta"

tyynyjä, kaulahuivi, päivänvarjo ja pannumyssy. lisäksi olen äpästänyt vielä sekä ystävänpäivä-, että syntymäpäivä- että kodintekstiiliswappeihin tavaroita, mutta niistä lisää ensi kerralla.