ja tajuton väsymys huomenna. tänään on meinaan ollut puuhakas päivä. aamupäivän aikana sain siivottua, pestyä useamman koneellisen pyykkiä, brodeerattua muutaman kuvan ja notkuttua netissä tietty...sekä viihdytettyä pikkutuholaista...ja pestyä huonosti onnistuneen viihdytyksen seurauksena väritetyn olkkarin pöydän. sitten suit sait sukkelaan ruoat suuhun ja \"mursun\" nokka kohti oton hoitopaikkaa.

näin keskiviikkoisin kaikki tämän seudun perhepäivähoitajat ovat yhdessä vanhalla kamreerin asunnolla, joten sekä lapsia että hoitajia on vähän enemmän. viime keskiviikkoiltapäivän loppuosan otto oli viettänyt keinujen alla itkien sieluttomasti ja huutaen että häntä ei saa edes katsoa ja että missä hänen isänsä viipyy. onneksi pelastava jonas saapui vihdoin paikalle ja lapsemme pääsi pois keinun alta. käsittelimme asiaa kotona ja kaiken piti olla kohdallaan, kunnes hän sitten tänään ilmoitti, ettei halua mennä saati jäädä koko paikkaan. no minä vietin tovin jos toisen leikkien hiekkalaatikolla kunnes jälkikasvu oli valmis jäämään ja lupasin tulla hakemaan häntä vähän aikaisemmin. tuumasta toimeen. pikaisesti tallille, tinttamarelli ohjasajoon, sutinaa p...ka-talikkoon ja takaisin. otto oli kuin olikin viihtynyt hyvin ja lähdimme kipin kapin kotiin ja ruokakauppaan päästäksemme takaisin kamreerin asunnolle. siellä kun sattui olemaan infotilaisuus ja makkaran paistoa (arvatkaa ottaako päähän tuollainen eessuntaassun ja taassuntaassun ajeleminen?). otto jäi leikkimään pihalle kavereittensa kanssa hoitotätien valvontaan ja minä menin kuuntelemaan kunnan virkamiehen (naisen) puhetta. kesken rouvashenkilön puheen sisään marssii otto alahuuli väpättäen ja ystävättäreni/oton tyttöystävän äiti-birgitta kerkesi juuri sanoa \"otto, pirre on täällä\" (kuin kouluaikoina, hankkiudun edelleen aina istumaan takariviin...) ennen kuin poikani päästi leijonan karjaisun ja kyynelehti vuolaasti, sekä noin puoli vuotta kuivana ilman vaippoja ollut kullanmuru, pissasi housuunsa. en vielä tähän hetkeen ole saanut selitystä miksi, ainut mitä poikani sanoi oli \"äiti, minä itkin tänäänkin\", johon minä toteamaan että kyllä sinä kultaseni voit itkeä vaikka joka kerta jos haluat, mutta äiti ei halua jättää sinua paikkaan jossa sinulla on paha olla. mitään siellä ei kuulemma ole sattunut, mutta jostain syystä hän ei  siellä viihdy. pulmallista sanoisin.

iltaamme piristi vielä tallilaiset, tai oikeammin (ainakin raflaavammin) sanottuna kouluratsastusjaos joka saapui meille kokousta pitämään. jonas kun on taas reissussa, enkä minä halua ilta myöhällä rahdata ottoa mihinkään muualle kuin omalle petille. nyt on massu pinkeänä sienipiiraasta ja muffinsseista (älkää kysykö miten laihisprojekti etenee. huonosti, sen voin kyllä kertoa...) ja vaikka nukkumaanmenoaika on ollut jo tovi jos toinenkin sitten, istun tässä nakuttamassa ja nautin hiljaisuudesta.

neulerintamalla on valmiiksi asti tullut huovutettu hattu, jonka saan toivon mukaan esittelykuntoon huomispäivän aikana... lisäksi muiden innoittamana olen aloittanut viimeistelyviikot ja kursinu roqueta kasaan...nihkeän laisesti tosin. lisäksi aloitin (hyihyipahatuhmatuhma) myös mystery shawlin, vaikkei tässä todellakaan olisi tarvista yhdestäkään uudesta projektista. sen verta noita keskeneräisiäkin on nurkissa pyörimässä. tosin lupasin itselleni että teen sitä vain yhden ohjeellisen viikossa...ja lupaukseni valuvat tunnetusti kuin vesi hanhen selästä..

nyt petille, ellen sitten jää matkalle kilkuttelemaan shawliani ja katsomaan sex in the city`ä....