..että jos joku vain voi mennä pieleen, niin se menee taatusti.

henkiset kärsimykseni eivät päättyneet piparkakkutaloni luhistumiseen (mikä lienee kotiäidin elämän suuria käännekohtia), vaan eilen hajosi myös digikamera....(sensuroitua tekstiä)...ja kun kirjoitin pikaisesti joulupukille, sain vastaukseksi seuraavaa:

Älä unta näe. Jos nykyistä ei osaa säilyttää muuta kuin mokron päällä jossa siihen tulle muruja niin ej uuttakaan osaa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

pikku kirjoitusvirheistä huolimatta, pystyin tulkitsemaan viestin ja oletan, että mitä ilmeisimmin ei uutta kameraa tähän taloon ilmesty... ja minä kun olen ollut niin kovin kiltti koko vuoden (olenhan? olenhan?) sitäpaitsi joulupukki on kovin väärässä. kamera ei hajonnut mikron päällä, eikä syy ollut leivänmuruset, joita arvon joulupukin mielestä leijuu keittiössämme. se lipesi ja putosi lattialle ja se tötterö, mikä tulee kameran sisältä (linssi???) meni ihan vituralleen. pitänee tehdä sille ruumiinavaus, jos vaikka saisi sen vielä elvytettyä. toiveajattelua, luulen, mutta en minä siinä mitään menetäkkään.

tallivillapaidasta on kiinnittämättä enää toinen sivu ja hiha ja yksi pipakin tuli valmiiksi...ja pikkupukkeja ja sinappia (jota syödessä jonaksen päänahkaa rupeaa kuulemma kutittamaan).

siirryn tässä el gigantenin (gigantti på finska) sivuille kuolaamaan uusien digikameroitten perään...jos vaikka pukki taipuisi pienellä painostuksella...tai kenties pitää käyttää hieman järeämpiä aseita..