hilpeä tuuleni siis jatkuu edelleen. hippy-takki valmistui eilen, eikä se ole yhtä ruma vaatteena kuin lankana. ehei, se on PALJON rumempi (ei riitä caps lock´it, lihavoinnit eikä edes kursiivit tätä asiaa kuvaamaan). en ymmärrä miten menin retkuun käsityölehden mallia katsellessa...vaikka onhan tuo sinisävyisenä hieman mukavampi kuin tuona oranssikukertavana, mutta silti... lisäksi bolero ei malliltaan passaa ruhooni lain. ja kaiken kukkuraksi takista tuli liian iso. mutta eipä tuo haittaa, sillä tuota ei takuuvarmasti tule käytettyä...ei edes tallilla, sillä vaate ei passaa edes siihen toimintaan (mallinsa vuoksi)..ja vaikka passaisikin, niin tuskin. ja kuin pisteenä i:n päälle, näen sieluni silmin edessäni äitini, joka vaatteen nähdessään toteaisi: "takki on kyllä ihan mukava, mutta kuinka ihmeessä valitsit noin kamalan langan?"...tässä täytyy olla enemmänkin mätää, sillä äitini ei tule yleensä mieleeni kommentoimaan mistään asiasta...pääkoppani sisällä pitää leiriä ihan toiset hemmot..hah hah haa...takki on siis vienyt mielenterveytenikin, tai sen vähän mitä siitä oli jäljellä...tulen siis pitämään vaatteen visusti äidiltäni piilossa (mitähän muuta sillä tekisin???), mikä kyllä on helppoa sillä välimatkamme tällä hetkellä on useita satoja kilometrejä, enkä taatusti ota sitä mukaan joulunviettoon (tarkoitan takkiani, en siis äitiäni ;o) ). tässä hän nyt sitten on:

12449.jpg

mystery shawl on edennyt kerrokselle 119, eli vaivaiset neljä kerrosta viimeisestä...motivaatio hukassa...