..olin äsken tallilla ja tapani mukaan unohdin puhelimen autoon. no niin. yksi puhelu tullut, soittaja ann ja linn eli ei muuta kun soittamaan takaisin. heidän on nähkääs tarkoitus tulla illalla kylään. minä aloitin puhelun kiekumalla luuriin älyttömyyksiä pullasta sun muusta enkä älynnyt lopettaa jonninjoutavaa hölötystä vaikka toisessa päässä oli hiirenhiljaista. sitten kuului naisääni joka kysyi, mitä? johon vastasin että no, tuletteko illalla? ääni kysyi tekemään mitä ja minä vastasin fiikaamaan (=kahvitteleen)? että kenen piti tulla? no äitisi ja sinun (vielä tähänkin asti luulin että toisessa päässä oli flunssainen linn jolle äitinsä ann ei ollut maininnut asiasta). niin minne piti tulla? nyt alkoi mulle jo vähän hahmottua että kaikki ei ehkä kuitenkaan ole ihan niinkuin minä luulen. sitten ääni sanoi että kenelle olit soittamassa, täällä on emmy. jaha jaa että emmy....pääni oli typötyhjä ja kesti tovin ennen kuin yhdistin emmyn minitza-hevoseen ja samalla kiitin yläkertaa siitä että kyseessä oli emmy eikä esim. lääkärini jonka pitäisi soittaa röntgenkuvista. noloa. nyt olen selannut kännykkääni (kamala sana muuten) enkä ymmärrä miksi emmyn soittaessa kotoaan (numeroa ei ole tallennettu puhelimeni muistiin) tuli soittajaksi ann ja linn...jorpakkoon joutaisi koko laite.

nyt irroitan sormeni näppäimistöltä ja siirrän ne puikoille. tsau.