..ilmoittautukoon blogiini heti. ma en ymmärrä että sitä lentää kun nahkapää haukka ja kuitenkin on koko ajan vielä vimmatumpi kiire. mutta asiaan. vaikka kästyöt ovatkin jääneet oravanpyörässä jalkoihin, jotain on sentään saatu aikaiseksikin.

miinalle tein kevättakin tiinan innoittamana (vilkuti vilkuti sinne kylän toiselle puolelle):

1453000.jpg

ohje on garnstudion ja lötyy täältä (14/27) ja lankana dropsin alpaca. Tuota vaaleanvaaleanpunaista hamstrasin ennen miinan syntymää varmuuden vuoksi reilusti ja osa päätyi tähän takkiin...osa majailkoon edelleen laatikossa odottamassa aikoja parempia. takista tuli käypänen. ainut ongelma oli kerrankin ohjeen mukaan tehdyssä neuleessa tuo kaula-aukko, josta tuli kuitenkin armottomasti liian suuri. virkkailin kiinteitä silmukoita sen reunaan ja sain kurottua näin pääaukkoa vähän pienemmäksi. langankulutuksen lisään sitten joskus kun saan aikaiseksi punnita vaatteen (=voi vähän kestää)

mummolareissulla tein pikkumakkaralle huovutetut tumput tovesta (kulutus 31g) kurarukkasten alle. vähän reilut tuli, mutta neitee käyttäköön lapasiaan useamman vuoden.
1453004.jpg

viime viikolla sattui kaiken kiireen keskellä kummallisesti ja vielä auton ratissa. maailma pimeni. onneksi selvittiin säikähdyksellä mutta tästä johtuen olen pötkötellyt sekä ekg:ssä että saanut komiat kuvat kaularangastani (kulumia on juu...terveiset vaan talikolle, lapiolle, villeille hevosille ja neulepuikoille) ja nyt odotan kutsua korvalääkäriin. epäilevätten että olisi sakat sekaisin. no sydän multa kummiskin löytyi ja tästä olen insinöörille muistanut aika ajoin mainitakin.

villa villekullan, kuten puoliruotsinkielinen lapseni otto miinan nukketalon risti on mukava projekti ja netistä löytää taivaallisia sivuja, joita katsellessa ei kiire ainakaan hellitä (liekö sivut kera ravelryn myös osasyy tähän tohinaan).

ja sokerina pohjalla viimeviikonlopun a-luokan reissu, joka suuntautui ensin junalla ruokolahdelle (ei näkynt jellonia sen paremmin kun karhujakaan) rauno-varsaa rapsuttelemaan. on siitä vaan tullu jo iso miäs ja sieltä aamuneljältä kohti ypäjää ja oripäiviä. oli hienoja hevosia ja oli hevosia, mutta ennen muuta mukavaa. laskeskelinkin tässä, että otto täyttää nyt kesällä kuus ja jos ei miinan synnytystä oteta lukuun oli tämä jo kolmas kerta kun olen yötä pois kotoa ja ilman lapsia, eli tavan takaa tässä ollaan liesussa.

että semmoista tänne. nyt julkisesti myös lupaan, että salainen neuleystäväni, -vm miekka ja kypärä, sulle eemeliä pikaisesti (=lähiaikoina) laitan ;O).

nyt siirryn tv:n ääreen (teho-osasto saa kelvata kun pollusarjoja ei tänään tule). adjö!