...kas tässä on sinun kirahvisi sanoi insinööri aamulla rinsessalle ja ojensi hänelle tämän:
en kyllä mitenkään ymmärrä, miten siippani on ylipäänsä saanut hyväksytyn koulun biologiasta, saati saanut päästötodistusta ja vielä hyvin arvosanoin. täst eteenpäin miina-neidin unizebra tuntee nimen kirahvi.
järjestelin oton vauvanvaatteita luokkiin pidettävät-restauroitavat-hukattavat ja laatikosta paljastui nämä:
tyttömäinen setti, jonka tein otolle. nauhat vaihtamalla siitä tuli miinan...vahinko vaan, että on niin tuskaiset helteet, että taitaa jäädä käyttämättä.
tätä wool-sliparia otto piti aikoinaan paljonkin. nyt tuntuu sen verta poikamaiselta, että pääsee muistojen laatikkoon. omatekoisia vaatteita kun en raaski antaa poiskaan. elän siis toiveissa että jonaksen pikkuveli ja/tai -sisko lisääntyisivät vielä jonakin päivänä (vihje. mikäli satutte lukemaan blogiani!)
löysin myös bää-bää-vitalammin. ohje on muistaakseni jostain tilda-kirjasta.
nyt kilisee munakello. raparperipiirakka on valmis!
Kommentit