hamsterikuun isoimpana työnä valmistui hamonen, josta tuli hieman liian suuri, mutta toisaalta eipähän tuu niin helposti pussia pyllyyn käytössä...eihän eihän? lankana on pitkin talvea hamstraamani baby- ja cashmerino merino silk. sinisestä ei edes näy värjäyserien erot, vaikka taatusti ei ollut kahtaa kerää samasta erästä. helmapitsistä haavelilin vaaleanpunaista, mutta koska sitä ei ollut tähän projektiin tarjolla (=hamstrattu) oli parempi tyytyä näihin paidasta (siitä jonka tonttu ryökäle kutisti jouluna...) jääneisiin jämiin. malli suuri käsityö-lehdestä ja langan kulutus 398g.

viime viikonlopun mummolareissulle varasin jos jonkin moista lankanyssäkkää mukaan. kuusi tuntia autossa suuntaansa on todella tehokasta peliaikaa. olin haaveillut tekeväni miinalle takin, mutta koska en ollut varma langan riittävyydestä, tulikin takki ystävättäreni noppa-koiralle. malli omast pääst, sillä vaikka kuinka etsin, ei piskin mittoihin sopivaa ohjetta löytynyt mistään. on se vaan niin piäni.

lankana taasen cashmerino merino silk...tai baby-sellainen ja kulutus 32g. tuosta langasta on tullut ehdoton suosikkini ja lunastankin itselleni kaikki kaupan paaleistä jäävät jämäkerät. hamsterikuun aikana olen tänä vuonna pysynyt a) kovana ja b) selväjärkisenä, eikä lankaa ole ostettu niin tietoisesti kuin tietämättäkään...kuten viime vuonna....

mummolan reissulla tehtailin myös pipoja ja kaulureita, joista yksi pipanen on saanut somisteet ja langanpäät piiloon (onhan mulla vielä pari päivää aikaa niitten muittenkin kanssa...vaan johonkin tämä aika katoaa kuin vesi hanhen selästä). tässä yksi miinan kevätpipoista.

ja jos lanka vaihtuu (ornagin...mitentääkinytkirjootettiin? puuvillalankaan), niin värille pysytään uskollisena loppuun asti. menekki tasan 40g. tyttöpolo. ei varmaan vanhempana pistä päälleen ensimmäistäkään vaaleanpunaista vaatekappaletta ja pahasti traumatisoituna syyttää äitiään henkisistä kärsimyksistään lopun ikäänsä.

kiitos muuten veranolle huomautuksesta, etteivät pilttipurkit sovellu kynttylälyhdyiksi. meillä niitä on koristeltu ja poltettu, ilmeisimmin tuurillaan, mutta nämä viimeisimmät siirtyivät ulkolyhdyiksi. mä en halua ottaa riskiä, että kotimme muuttuu todelliseksi miinakentäksi....vaikka miinavaarahan meillä on ihan aina omasta takaa...heeh...mikä puujalkavitsi...miinavaarasta tulikin mieleeni, että jos joku sattuu tietämään mistä netistä löytäisi miinavaara-kyltin kuvan, otetaan tieto ilolla vastaan.

ja sitten niihin tilkkuihin. mä muistin, että yksi tai kaksi niistä valmistui ennen hamsterikuukautta, joten parempi ettei niitä ollenkaan oteta laskuihin...siis jos ne voi ottaa laskuihin....hitto. nyt on parasta lopettaa., ennenkun näppis sylkee enemmän tätä epäloogista tekstiä.