hetkittäin...tai no suuren osan ajasta tunnen olevani hieman irti arjesta... lennän sinne tänne kuin nahkapää haukka ja kun vihdoin istahdan alas, huomaan ei vain päivän vaan viikon tai jopa kuukauden kadonneen jonnekin. toki paljon on tapahtunut ja paljon on saatu aikaiseksi, mutta minusta tuntuu jotenkin, että tie vie miestä (naista) ja minulla ei ole ollut paljoakaan asian kanssa tekemistä.

niinkuin nyt tää bloggaaminenkin. nyt on jo tammikuu ja tässe esittelen anopille joululahjaksi värkkäämääni paperinarukranssia. noloa.

kulutus yksi vyyhti (100g), metallivanne askartelukaupasta ja valot tokmannilta. väriksi valitsin lilan, sillä ajattelin sen käyttösesongin kestävän vähän pidemmälle kevääseen.

bilehile-huiviin hankin langat piikkopirran osastolta tampereen messuilta..ja huivi valmistui jo viime vuoden puolella...sekin...

lankana on muistaakseni katian zenith (?) ja kulutus on kyllä kirjoitettu ylös, mutten vaan just nyt tiedä minne...tän piti päästä ulkoilemaan pikkujouluihin, mutta mulla on tylsä pomo joka ei järjestänyt moisia eikä sitten muitakaan kinkereitä ilmaantunut...pikkumakkara on siis saanut bilettää sen kanssa, kimaltaahan se niin iiii-hanasti.

minulla oli myös syntymäjuhla joulukuun alkupäivinä ja sitten osallistuin vielä joulukalenterivaihtoonkin...ja tästä kaikesta on koneeni valokuva-albumin syövereistä paljastunut vain tämä yksi kuva...muut lisättäneen myöhemmin...noloa...taas...

kiitos kuitenkin, niin juhlapäivääni muistaneille kuin ihanaisille kalenterikavereillekin!

ystävättärelleni värkkäsin päähineen kiitokseksi messujelpistä...malli on beanpole beanie (rav.link.)

lankana artesanon aran ja kulutus...mmm...yksi vyyhti...tai alun kahta. pipasta tuli aikas tiivis, eli olisin kireänä tyyppinä voinut neuloa vähän isommilla puikoilla, mutta on tämä näyttänyt ystävättäreni päässä olevan, että ei kai pipa pahasti kiristä....tai sitten sitä voi aina syyttää kun ahistaa....kuva ei tee oikeutta mallille, joka mielestäni on kaunis, mutta ravelrystä löytää paremman version.

puotiin tein mallihuivin katian ondaksesta.

neuloin huivin paria silmukkaa ohjetta kapeammaksi ja olen lopputulokseen oikein tyytyväinen vaikkei tällä tekniikalla ole paljoa neulomisen kanssa tekemistä. lankaa huiviin kului yksi kerä (100g), eli plussat sille. kuten nokkelimmat ehkä ovat kuvista huomanneet, minulla on vahvasti menossa petrooli-turkoosikausi...ja tämähän on vasta alkua...

rinsessa tilasi itselleen unisukat, joihin katsoin sublimen baby cashmerinon soveliaaksi langaksi...siitäkin syystä että sitä oli pari vajaata nökköstä jemmassa. no sukat (55g) poikivat seurakseen pipon (63g) ja loppulangoista neiti halusi nukelleen lapaset (11g).

tämä lanka on äärettömän miellyttävää neuloa ja piponakin mitä parhainta, mutta jostain syystä jälkikasvuni ei tykkää nukkua nämä jalassa vaan kaivelee paukkupakkasilla jalkaansa karheat saapassukat ja kömpii petiin tyytyväisenä.

nyt siirryn toviksi soffalle neulomuksen ja lasillisen cola lightiä kanssa....olohuoneen tuolin selkämyksellä odottaa muutama neule kuvaamista ja pari huiviakin on pingoittamatta....olen siis ollut tuottelias, mutta vastaavasti saamaton valokuvaaja...parempia aikoja odotellessa, sommoi ja

OIKEIN HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!