torstai, 10. lokakuu 2013

elämää blogistaniassa

olen vironnut ruususen unestani ja uusia blogipäivityksiä voi käydä lukemassa osoiteessa http://www.pirrepuuhastaa.blogspot.fi/

keskiviikko, 24. lokakuu 2012

blogi vaihtaa maisemaa

ja siirtyy bloggerin hellään huomaan osoitteeseen http://pirrepuuhastaa.blogspot.fi/ . tervemenoa :O)

torstai, 9. helmikuu 2012

Taito-lehti arpoo!

 

Taito-lehti järjestää bloggaajille ja facebookkaajille arvonnan, josta voi voittaa vain järkeviä asioita, kuten

 

lahjakortit Ilun Handuun (100 euroa),
Titityyhyn (50 euroa),
Villavyyhtiin (50 euroa)
sekä kaksi Taito-lehden vuosikertaa.

 

*
Arpajaisiin voit osallistua jakamalla tämän ilmoituksen blogissasi tai Facebook-sivuillasi ja ilmoittamalla siitä sitten osoitteeseen: toimitus(at)taito.fi. Yhdestä julkaisusta saat yhden arpalipun ja jos joku mainitsee tilauksen tehdessään lukeneensa tästä kampanjasta blogistasi, saat peräti 10 arpalipuketta! Arvonta on voimassa 2.3. asti.

 

*

 

 

Suomalaisen käsityötaidon puolestapuhuja, 105-vuotias klassikko elää tätä päivää jalat tukevasti juurissa ja tukka tuulessa tuivertaen. Kuusi kertaa vuodessa asiaa käsityön ilmiöistä, tekijöistä ja tekniikoista. Tule mukaan värikkäiden tekijöiden matkaan!


 

torstai, 19. tammikuu 2012

täällä taas!

ulkoistin pikkuneidin mummolaan yökylään, mutta hän palautui mahataudissa joten istun tässä koneella ja kuuntelen koska pikku massu kääntyy taas ympäri ja neidillä on kiirus vessaan...voi poloa.

kuten jo sanoin, myö muutettiin. ja elän toiveissa, josko tämän vuosia kestäneen "retkielämän" jälkeen meille olisi löytynyt vihdoin koti. tosi pitihän sen aikaisemmankin asumuksen olla koti. semmoinen lopullinen asumus, jossa sitten vanhoina päivinä kutoisin kiikkustuolissa sukkaa, vaan toisin kävi. hetkittäin on iso ikävä "vanhaan elämään", ikävä niitä kaikkia ihania ihmisiä joita nyt näkee tai joista kuulee liian harvoin... ja hetkittäin koen iloa siitä, että tämä koti on saatu laittaa itsemme näköiseksi, sillä remontti ei ollut suuri vaan valtava. tai ainakin se siltä tuntui....ja tuntuu edelleen.

ostimme siis vanhan kotitaloni, ei sen minne synnyin, vaikka sekin talo näkyy kyllä keittiön ikkunasta, vaan sen minne muutimme ollessani kuusivuotias. omat vanhempani muuttivat jo reilu vuosi sitten kerrostaloon ja ihme kyllä ovat viihtyneet. koska isäni ei koskaan kuvitellut kummankaan tyttäristä tulevan takaisin kotikonnuille, rapistui tämä nykyinen asumuksemme tarkoituksellisesti, ajatuksena että tontti myydään kerrostalon rakennuspaikaksi. vaan toisin kävi.

kun ingengör muutti töihin helssinkiin, alkoi kuuden tunnin ajaminen suuntaansa tuntua, vaikka vain kaksi kertaa viikossa, hieman kohtuuttomalta ja kysyimme ipanolta haluaisivatko he muuttaa niinikään pääkaupunkiseudulle, jolloin isänsä olisi illat kotona vaiko mummolaan, jolloin viikot asuisimme keskenämme, perheen pään saapuessa sitten viikonlopuiksi. voitto tuli keski-suomen hyväksi ja täällä nyt ollaan.

palkkasimme kaksi timpuri-maalari-muurari-hanslankaria tekemään taloon remonttia. kokonaisvaltaista semmoista ja tällä hetkellä talossa ei taida juurikaan olla muuta vanhaa kuin ulkokuori...ja katto, mutta sekin muuttuu uudeksi parin viikon kuluttua. nyt kaikki on sitten tehty, eikä ikäviä yllätyksiä toivottavasti enää tule...niitä ilmaantui meinaan ihan riittämiin rempan aikana...ja coca colaa kului. mä kun olen hanakka tarttumaan pulloon epätoivon hetkinä :O).

materiaalien valinta oli hauskaa ja haastavaa. haastavaa lähinnä siitä syystä, että lottovoitto ei ole osunut meikäläisen kupongille ja remppa oli aika iso ja materiaalien kirjo niin malleissa kuin hinnoissa vähintäänkin laaja. koska toimin meidän perheen makuaistina, isännän keskittyessä työn tekoon toisella puolella suomea, minua myös hetkittäin hieman jännitti tämän kommentit koskien valtisemiani pintamateriaaleja...onneksi joko meillä on sama maku tai hän ei suuremmalti välitä, selvittiin tästäkin ilman suurempia konflikteja.

vieläkään en ole saanut kuvattua "huoneita", mutta tässä muutama sisustuksellinen juttu...

ensin tulee kuisti, jota ei voi vielä esitellä, sillä työvalmennussäätiö avitukselta (nykyisin tuttavallisemmin vitutukselta) elokuussa tilaamani vaatekaappi on vieläkin tulematta sillä seurauksella että vaatteita on naulakon lisäksi rottinkiarkussa (mun tallikamat) ja rottinkituolilla...voihan kaaos...

vanhassa kotona tapetoimme eteisen aikoinaan sandbergin rut´lla ja ihme kyllä en saanut siitä tarpeekseni vaan valitsin sen myös tänne uuteen kotiimme...uuteen ja uuteen vm -47 :O)

 jämsästä löysin taivaallisen kaupan, matto ja kalusteen, josta investoin tähän avainkaappiin..edellinen kun jäi kodinhoitohuoneen kaapin kylkeen.

rut jatkuu siis läpi keittiön aina ruokailutilaan asti.

matosta ja kalusteesta on myös tuo rottinkinen lehtiteline ja lattialla seisova metallihäkkyrä on puolestaan sisustus uniccon loppuunmyynnistä...pakko ostaa ku halavalla sai, niinku vilénin sulo...

autotallista löysimme kulmakaappivainaan, joka minun lapsuudessani oli punavihreä ja törötti ylpeänä meidän kesämökkimme nurkassa. vasara ja nauloja, kiristystä ja ruuvailua, maalaus ja hantaakien vaihto ja avot. siinä se seisoo yhä ylpeänä meidän keittiön nurkassa. tuolit ovat vanhempieni perua, sillä heidän 10 hengen ruokapöytänsä ei mahtunut sinne kerrostaloon ja minä taas olin oppinut inhoamaan meidän puunvärisiä, sinipehmusteisia tuoleja ja otin hymyillen tarjotun tuolilahjoituksen vastaan. sen kammon puunvärisen ruokapöydän isäntä sitten sipaisi valkoisella maalilla, pallollinen vakstuuki niskaan ja ei kun käyttöön. lamppu hankittiin lahden vai onks se hollolan kärkkäiseltä (taas halvalla) ja verhot ompelin omin pikku kätösin. tarkkasilmäisimmät huomaavat kaapin päällä raunon kauneuskilpailuista voittaman lautasen. sen, joka odottaa että löytäisin semmoisia kiinnityshärpäkkeitä, jolla sen saisi seinälle...jonain päivänä siis...

vitikkalan kartanosta löysin nämä hantaakit kulmakaappivanhusta ehostamaan. oikeesti nää on kai naulakot, mutta ruuvit katkomalla niisät tuli oikein passelit vetimet.

olohuoneeseen etsin tapetteja kauan ja hartaasti. oli upeita ja kalliita ja sitten vähemmän upeita ja kalliita ja niitä etsittin myös kesälomareissullamme ruåttinmaalta, vaan ei. ei sitten mistään. koska meillä on paljon kaikkea sälää (minä EN ole hamsteri, olen vain säästäväinen), halusin tapettien olevan neutraalit, eli vaaleat ja monet kuoseista olivat kovin psykedeelisiä....paluumatkalla ruotsista poikkesimme taas tai oikeammin ensimmäistä kertaa kärkkäisille ja siellä ne olivat. alehyllyssä. just passelit ja sopiva määrä...taisi jäädä jopa rullallinen varastoon. ei mitenkään erikoiset, mutta juuri sopivan mitäänsanomattomat ja kuitenkin niissä on jotain. selkeätä ja järjestyksessä...tässä vaiheessa kaipasin siis jo epätoivoisesti järjestystä edes johonkin, jos en muualle niin edes tapetin kuvioihin...

kaappi on muinoin kaatopaikkakuormasta pelastamamme vitriini, jonka isäntä silloin sveamammalandiassa asuessamme hioi ja suti petsillä uuteen kukoistukseen.

vitutuksen poijjaat tekivät minulle pyynnöstä ikkunankarmista peilihyllyn. radio on niinikään aikoinaan kaatiskuormasta pelastamamme laite. kukkatelineen hankin ruotsissa kirpputorilta ja se sai muutaman vuoden varastossa marinoitumisen jälkeen valkean maalin ja oman paikan huussollistamme. radion alla oleva arkku sisältää (murto)osan langoistani ja isäni teki sen joskus parikymmentä vuotta sitten pyynnöstäni silloisen pikkiriikkisen olohuoneeni pöydäksi. arkun päällä taas on äitini nuoruudessaan kirjoma liina, jota muistan ihailleeni jo pikkuihmisenä.

aijjuu, mä täytin vuosia, pyöreitä...siis taas kerran 21...eiku 21 ei oo pyöree luku...mmm..20 siis. tallillamme on supertaitava kakkumaakari, joka taikoi juuri täydellisen kakun "kutsumattomille vieraille". mä olen maailman huonoin juhlakalu, mutta meille on ystävät aina tervetulleita.

itse tein vanhempieni ja appivanhempieni käynnille texmex-voileipäkakun..siitä tuli vähän...iso...

joulu teki tuloaan hetimmiten synttäreitteni jälkeen. jossain blogissa näin upeita lumiukkopipareita ja pitihän niitä sitten itsekin koettaa askarrella.

nämä eivät ehkä ole yhtä hienoja kuin esikuvansa, mutta voi kuinka meillä oli lystiä. tomusokeri vaan pöllysi ja kuulat pyörivät pitkin pöytää. ja vihreät kuulat varsin, sillä kun koristeluhetken aika tuli, huomasin kuularasian ammottavan tyhjyyttään ja kolmen nimeltä mainitsemattoman tyypin istuvan tyytyväisinä sokerit suupielissä soffallamme.

niin ja vielä neulomuksiin. puotiin tuli debbie blissin rivaa, josta tekaisin mallipaidan...siirtynee sitten joskus oman kaappini täytteeksi.

lanka oli mukavaa neuloa ja vaate valmistui nopsaan. kokomitotus oli ohjeessa mielestäni jokseenkin reilu, mutta mikäs siinä. mielellänihän minä olen s-kokoa :O)

malli on siis debbie blissin lace edged dress (rav. link)

näihin kuviin ja tunnelmiin. nyt petille. mahapotilas ei ole vironnut enää hetkeen.

torstai, 12. tammikuu 2012

töttöröö!

 

ja perskules. sinne meni, ensimmäinen blogipäivitykseni puoleen vuoteen. bittiavaruuteen, bittiavaruusolioiden ihmeteltäväksi...saakeli...

 

olen siis hengissä...tai ainakin sinne suuntaan. elämä vain on heitellyt tässä "viime aikoina" ja olo onkin kuin lastulla laineilla. tulee aalto, joka tempaisee minut mukaansa ja juuri kun aalto on rauhoittunut tulee seuraava vieden minut taas mukanaan...pitäisi ryhdistäytyä, yrittää olla taas oman elämänsä herra...no rouva, mutta tämä pimeä ja kolea vuodenaika ei ole kaikista suotuisin ryhtiliikkeelleni. se suosii ainoastaan villasukkia, neulomuksia, takkatulta ja unta...niin ja ruokaa...ehkä sitten keväällä...sitäpaitsi tämä blogipäivitys on jo aikas saavutus.

 

pläräsin koneeni albumeita, mitä minulla on ollut aikeissa päivittää blogiin tässä kuluneena puolena vuotena, ja tässä otteita menneestä. var så god.

 

ingengör kävi joskus viime kesällä työmatkalla kiinassa, tuoden lapsille (omasta mielestään) namuja tuliaisiksi...namuja ja namuja...joopa joo

 

 

kauniit olivat pussit juu. ja keskimmäisessä todistetusti oli kuivahedelmiä, mutta nuo söötit possut ja kananpojat olivat kamalia lihapalleroita, jotka oli pakattu foliokääröihin. kysyin, mahtoiko herra ostaa namuset koiranruokahyllystä, mutta ei tuo ainakaan tunnustanut. roskiin menivät nämä "herkut".

 

miinan kanssa väänneltiin kesällä uuden kodin marjapuskiin räksänpelättimiä, joista tulikin oikei mallikkaita. tuli kirahvi

 

 

ja kana

 

 

ja hevonen

 

 

ainut heikko puoli asiassa oli vain se, että pihamme viinimarjasato rajoittui muutamaan marjaan ja höveleinä päätimme antaa ne muutamatkin räksille. toivottavasti ovat tyytyväisiä.

 

kesällä valmistuivat nämä siililapaset, sopivasti helteille tietty. ensimmäiset tekemäni sellaiset, mutta mielssäni on, että taidan tehdä itselleni samanmoiset, petroolin värisinä tosin...nam. (huom! mannekiinin tyylikäs asuvalinta :O) )

 

 

lankana joku seiskaveikka ja oisko sandnesin funny...kulutus...ken tietäis?

 

lapasten lisäksi neuloin miinalle kesäpaidan sveitsinreissulta ostamastani puuvillalangasta.

 

 

hyvä tul

 

ja liivin...onks tää liivi? noron ayasta. nopea ja helppo ja mieleinen. bueno siis tämäkin.

 

 

 mitäs muuta...mmm..

 

ex-naapurinrouvan kanssa käytiin treffaas bon jovi.

 

 

oli vuotuista ruåttinmatkaa vanhoille kotikonnuille, jolloin

 

biletettiin laivalla..

 

 

oltiin picknickillä vadstenassa luostarin rannassa...

 

 

syötiin jätskiä ullaredissa...

 

 

syssyllä, kun luonto loisti kaikissa sateenkaaren väreissä, kävin "akkojen" kans melomassa..

 

 

ja olin tosi kaukana kotoa...

 

niin, ja elämäni mies, rauno kävi pokkaamassa ypäjältä laatuarvostelusta

askellajihevosten kakkossijan, ollen paras suomessa syntynyt nelivuotias <3, mamman mukelo. kuskina hagelstamin stella.

 

ja niin, sit me muutimme. toivottavasti nyt on kyseessä tämän jätteen loppusijoituspaikka, sillä en todellakaan voi väittää pitäväni muutoista, joita nyt olemme tehneet neljän vuoden välein...ööö...yhteensä 4 kertaa. 4 x 4 = 16....16 vuotta! mihin ne ovat kadonneet??? juu, ensin muutin täältä keski-suomesta pääkaupunkiseudulle. tarkalleen ottaen isolle kirkolle helssinkiin ja sieltä sittemmin sipooseen (tätä muuttoa ei lasketa, kun se oli niin "pieni" ja "lyhyt"). sitten lähdettiin ruotsiin ja takaisin. tällä kertaa pohjois-karjalaan ja nyt sieltä takaisin keski-suomeen. ympyrä sulkeutuu, sillä ostimme vanhan kotitaloni. remppa alkaa olla finito, mutta pihamaassa on vielä ensi kesäksi puuhaa. syksyllä teimme salaojat ja voi poijjaat kuinka ipanoilla oli mukavaa. kuva kertonee enemmän kuin tuhat sanaa...

 

 

märkää ja mäskistä ja paljon pyykkiä. ei ihme, että kuivausrumpumme sanoi sopimuksen irti ja kävi lepäämässä viikon korjaamolla. kovasti hommaa silläkin.

 

lähellä on myös liikennekaupunki, jossa eurolla saa ajella polkuautoilla.

 

 

että semmolailla. nyt kello on jo niin paljon, että on aika siirtyä levyttämään alakertaan tihun ja tuhon viereen. ne kun nukkuvat isolla petillä miun vieressä näin viikolla kun isäntä on töissä siellä em. isolla kirkolla. ja mikäs meidän on maatessa, varsinkin kun pelkään sen päivän olevan ennemmin lähellä kuin kaukana kun isompi vekara ei halua enään viereen tulla...

 

kun seuraavan kerran siivoan (ei ehkä kannata pidättää hengitystä sitä odottaessa) lupaan kulkea kameran kanssa läpi tämän asumuksen ja kertoa hieman "pikku" rempastamme ja kotimme nykytilasta...mutta siis, ensikertaan!

 

  • laskuri alkaen 4.6.2005

    Laskuri
  • 432872.jpg 


    osoitteessa www.tinttamarelli.fi


    ii.gif


    wiki%20024.JPG



  • knitting olympics

     


     


     


     Supporting Team Finland

  • BLOGINAPPI


    Nappiloora


    Bloginappi


    Bloginappi


    Photobucket - Video and Image Hosting


     Photobucket - Video and Image Hosting



     


    Socktoberfest Button


  • Toive tälle päivälle

    Anna minulle rauha hyväksyä asiat, joita en voi muuttaa.
    rohkeus muuttaa asioita, joita en voi hyväksyä
    ja viisaus piilottaa niiden henkilöiden ruumiit
    jotka ovat tänään käyneet hermoilleni.

  • langankulutus

    2009:


    tammikuu: 340g + huovutettu hattu ja lila takki


    helmikuu: 675g


    maaliskuu: 168g


    2008 yhteensä 3.580 + m:n takki + j:n pipo ja m:n lapaset


    2007 yhteensä: 6.855 kg


    helmi-joulukuu 2006 yhteensä: 10.052 kg


     


     


     

  • Vierailijat

    Locations of visitors to this page
  • Blogi-arkisto

  • Henkilötiedot

    Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikunkeikun.

    Nukkekoteiluun hurahtanut puuhastaa Villa Villekullan kimpussa, neuloo vimmatusti, hevostelee ja kasvattaa kasvien lissi lapsiaan...kumpiakin melko vaihtelevalla menestyksell..

  • Tagipilvi